torstai 22. syyskuuta 2016

Kengät hääkuosiin

Tiiättehän sen fiiliksen, kun on menossa hääjuhliin eikä mistään löydy mitään päällepantavaa? Kun yhdetkään korkkarit ei mahdukaan jalkaan enää, eikä vetskari mene mistään mekosta kiinni? Eikä jaksaisi uusia koko garderobia, kun on olemassa historiallista näyttöä että niihin vanhoihin voi oikeasti joskus vielä mahtua.

Päätin olla järkevä ja ostaa mustat nahkaiset peruskorkkarit. Jotka menee häihin ja hautajaisiin ja kissanristiäisiin ja muualle. Mutta mustat järkevät peruskorkkarit ei kyllä sittenkään ole mun juttu. Siitä syntyi idis koristella kengät niin, että härpäkkeet saa irti tarvittaessa.



Vähän tilkkuja, koristenauhaa ja kuminauhaa siihen tarvittiin ja nyt on sata kertaa hienommat kengät! Plussaa myös siitä, että nyt kengät ei pääse lonksumaan edes pienissä häissä. Onhan ne aika söpöilyrusetit, vaaleenpunasta ja kaikkea. Mutta mätsää mun mekkoon hyvin.



Tosi nopea ja helppo juttu, taatustii sopii tumpelollekin. Laitan tähän alle vielä ohjeen, jos joku muukin innostuu kokeilemaan.

Tällaiset tylsimykset nämä on ilman rusetteja


Tarvikkeet:
Korkkarit (ei kiilakorkkarit, ellei pohjassa ole selkeää lovea)
Kuminauhaa
Kangasta
koristenauhaa (tai lisää kangasta)
Lankaa ja neula
ompelukone


-Leikkaa kankaasta kaksi suorakulmiota, ja ompele ne oikeat puolet vastakkain yhteen. Jätä pieni kääntöaukko.

-Käännä oikeinpäin ja ompele kääntöaukko kiinni käsin

-Leikkaa kuminauhasta n. 20 cm pätkä (saa olla liian pitkä) ja aseta kangas sen päälle

-Kiepauta koristenauhaa ympärille ja tikkaa ompelukoneella tai käsin nauha kiinni rusettiin ja kuminauhaan

-Mittaa kuminauhan oikea pituus, aseta päät päällekkäin rinkulaksi ja tikkaa kiinni kunnolla. Liitoskohta jää kengän alle piiloon.

-Sujauta koristeet paikalleen ja korkkarit jalkaan



tiistai 20. syyskuuta 2016

Tyttöjen juttuja

Lapset tuntuvat aina hujahtavan kesän aikana, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Isomman muksun nilkat ja ranteet vilkkuu kaikista viime talven vaatteista, eikä tyylikään ole isolla päiväkotilaisella sama kuin perhepäivähoidon nuorimmalla.

Pimpula on ollut parivuotiaasta saakka hyvin tyylitietoinen ja suoraan sanottuna kranttu vaatteiden suhteen. Henkkamaukan apinakireät glitterhömpötykset kelpais aina, kun taas mutsin ompelemat ei juuri millään. Päätin kuitenkin kokeilla vielä, sillä tiesin että tää kuosi osuu ja uppoaa.


Ostin Facebookin kangashamstereista pätkän tätä Maijat -joustocollegea. Kuosi on Leena Rengon suunnittelema ja sitä saa tälläkin hetkellä Verson puodista. Tarkoitus oli tehdä hupparimekko isommalle tytölle.


Hupparimekkohan siitä tuli ja hieno sellainen!



Tuli myös jämäpaloista pipo syksyn viileneviin päiviin. Pipossa on Paapiin puuvillatupsu koristeena.




Loppupaloista pötkö sai vielä pöksyt. Oli tosin sen verran lyhyt pala, että piti tehdä resoreista pidemmät.


Joo, meillä ihan oikeasti nukutaan näin ryppysillä lakanoilla :)

Vielä jäi muutama Maija jäljelle, mut niistä ei enää vaatetta saa. Yksi meni jo nukkekotiin peitoksi, loput päätyvät ehkä tilkkupeittoon myöhemmin.

perjantai 16. syyskuuta 2016

Luontaista kivunlievitystä... virkkaamalla!

Pääsin nautiskelemaan kuopuksen synnytyksestä oikein pitkän kaavan mukaan. Pari vuorokautta kestänyt supistelu kotona oli hermoja raastavaa puuhaa. Panadolista tai tens-laitteesta ei mulle ollut juurikaan apua, joten piti keksiä jotain, millä saisi ajan kulumaan. Nopeasti.


Purin kaiken pahan karman ja energian kuviovirkkaukseen. Tehtailin näitä koreja hampaat irvessä sohvalla samalla kun odottelin synnytyksen etenevän. Kuviovirkkaus toimi yllättävän hyvin kivunlievityksenä, tai oikeastaan ajatusten harhauttajana. Malli oli riittävän yksinkertainen tuskien sumentamalle keskittymiskyvylle. Improsin menemään samalla kaavalla kuin aiemman korin (ohje täältä). Langat on David Bowie -seinävaatteen ylijäämiä.



Lapsi syntyi aikanaan ja siitä tuli oikein hyvä. Koreja ehdin virkkailemaan kolme, niistäkin tuli tosi kivoja. Ruukunsuojina ajattelin  näitä käyttää. Vielä tarttisin jonkun kasvin tuohon kolmanteen, löytyykö ideoita minkä? Joku sellainen mikä ei kuole helposti eikä  kasva liian isoksi.


Nämä ovat ehkä tunnepitoisimmat käsityöni tähän mennessä, uskoisin ettei tekoprosessi hetkeen unohdu!

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Naalin syksyiset seikkailut

Moi, täällä ollaan taas vauvantekotauolta palanneena. Kaikki on ok, vaikka hoidettiinkin kuviot pitkällä kaavalla ja pieteetillä. Tämä vauva onkin sattumalta sellaista nukkuvanpuoleista sorttia, jes! Unien aikana saan piirrettyä kaavan sieltä, leikattua kappaleen tuolta ja ommeltua sauman täältä. Pala kerrallaan projekteja valmistuu huimaa tahtia. Ei olis esikoisen kanssa onnistunut tällainen!

Syksyn sävyissä

Näiden projektien tarina ulottuu ajassa taaksepäin, lähes kolmen vuoden taakse. Piirtelin silloin silityskalvolle naalin ja kiinnitin sen kangaskassiin. Naali jäi kummittelemaan ja noin vuosi sitten piirtelin samalla aiheella printtikuvion. Teetin printistä luomuneulosta Spoonfowerilla ajatuksena ommella itselleni pusero.


Erittäin laadukas printti vielä usean pesun jälkeen

Päädyin tekemään peruscollegen jonkun käsityölehden kaavan mukaan. Hihakankaan ostin Eurokankaasta, tarkemmin en yksityiskohtia muista kun tein tämän jo viime syksynä. Paidasta tuli ihan lempivaate ja olen tätä käyttänyt paljon ennen raskautta. Kangas on myös pysynyt hyvänä käytössä.

Suoraan kaapista hihat rutussa. Silitys ei ole ensimmäinen asia mielessä tällä hetkellä...

Loput kankaasta hillosin kaappiin neiti E:tä varten. Valitettavasti neidille ei juurikaan mun visiot tai ompelukset enää kelpaa, joten päätin leikellä kankaan sitä kritiikittömämpää varten. Kaavana tässä haalarissa oli Brindille & Twigin huppuhaalari. Loput kankaat löytyi mun (loputtomista) kangasvarastoista.

Haalari edestä

... ja takaa

Kaava oli todella hyvä ostos. Siinä on laaja kokovalikoima ja erittäin selkeät ohjeet, joiden avulla haalari on helppo ja nopea ommella. Myös yksityiskohdat on tässä huoliteltuja ja siistejä. Kyllä mun mielestä 8,5 € arvoinen jos aikoo tehdä useamman haalarin. Huppu on ehkä turhan iso ainakin näin pienessä, mutta sitä on helppo pienentää.



Mun 7-viikkoinen näyttää aika miniltä tässä koon 68 haalarissa, mutta kyllä tämän voi jo käyttöön ottaa. Hauskasti eri kontrastiväreillä ja resoreilla sai muokattua kangasta sekä aikuiselle että lapselle sopivaksi. Kaiken kaikkiaan ihania uniikkeja vaatteita! Pitänee suunnitella taas uusia kankaita sitten, kun aivoissa on tilaa luovuudelle.


Hei mätsäävät asut mulle ja vauvalle, kornia eikö?