keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Talvimekkoja skidille

Pimpulalla on krooninen vaatevaje monestakin syystä. Ensinnäkin meidän pyykkivastaava on laiskansorttinen. Sama henkilö toimii myös lastenvaatevastaavana ja alkaa aina vaatekaupoilla pihistelemään. Kun tietää että kaiken saa havemmalla ite tehden tai kirppikseltä, ei paljoa huvita monikansallisten ketjujen kassaan kiikuttaa rahojaan.

Mutta elämässä on aina rajotuksia, kuten aika. Viime viikolla sitä järjestyi reippaasti parin illan verran, kun urheilusta oli tingittävä kestoflunssan takia.

Ompelin snadille pari talvimekkoa, tai oikeastaan tunikaa. Mallina oli joku Ottobren peruspaita, johon lisäsin helmaan pituutta ja vähän yksityiskohtia. Ekana tein Metsolan alefroteesta punasen mekon. Hienosti koristelin kauluksen rusetilla, koska ei menny tikki niinkuin strömsössä.

Hihoisa aaltofroteeta, etuosa rakkauspuhelua ja resorit mutsin varastoista

Tää kangas on niin super

Toisen paidan väsäsin aikuisten mekosta, joka tuli lahjotuksena. Frendi sai sen äidiltään, joka sai sen serkulta, joka sai sen äidiltään eikä se sopinut oikein kenellekään. Ihanan pehmeetä velouria ja sairaan hieno kuosi. Helmaosasta ei saanut ihan mekkopituutta mut on tää pidempi paita eli tunika. Vielä on alkuperäsen mekon yläosa käyttämättä, siitä ehkä vielä jotain.

Palloja, check. Neiti E:n lempiväri pinkki, check.

Kuva ei oo huippu mut aika hauska sirkusmeininki kankaassa on

Tsirbula hyväksyi uudet vaatteet kertaraivareiden saattelemana, mikä on jo todella hyvin. Uudet vaatteet kun on lähtökohtaisesti huutoraivareiden aihe. Ilmoille on jopa heitetty toiveita uusista ihan samanlaisista mekoista, eli aika huikee menestys! On se rankkaa olla 2,5-vuotias tyylitietoinen ihminen, kun mutsi ei tajua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti